Njálmmálaš árbevieruid konferánssas bohciidii fuolla kulturárbbi sirdašuvvamis nuorat buolvvaide.
Čalli: Susanna Guttorm, Anni-Saara Paltto, Linnea Rasmus, Yle
Sámenuorat leat rámiin iežaset kultuvrras. Máŋgasat sis ásset sámeguovllu olggobealde, muhto háliidivčče boahtit ruovttoluotta Sápmái ja oahppat árbevieruid. Dát bođii ovdan Sámi njálmmálaš kulturárbevieruid konferánssas Anáris.
Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságadoalli Petra Laiti čalmmustahtii konferánssas njálmmálaš árbevieruid sirdima hástalusaid sámenuoraid geahččanguovllus. Son čuoččuhii, ahte árbevieruid sirdin lea sohkabuolvagažaldat.
– Dat mii dagaha hui iešguđetlágan hástalusaid lea dat, ahte juohke sohkabuolvvas leamašan earálágan dilli oahppat árbevieruid, dadjá Laiti.
Laiti mielas nuorat eai leat gaskaneaset dásseárvosaš dilis árbevieruid oahpahallamis. Dasa váikkuha giellamáhttu, sohkaoktavuohta ja dat, ahte gos lea vázzán skuvlla.
– Buotlágan áššit birrasis váikkuhit, ahte makkár dat vuolggasadji lea nuoraide.
Giella ja árbevierut johtet giehtalagaid
Petra Laiti lea vázzán skuvllaid sámeguovllu olggobealde. Iežas oasil son muitala, ahte hástalusat árbevieruid oahppamis leat gal váikkuhan su eallimii, muhto son jáhkká, ahte giellamáhttu ja duostilvuohta vuolgit olbmuid sisa lea veahkehan su ceavzit dain. Su mielas galggašiige oktanaga hállat giela seailluheami ja giela ealáskahttima birra, go lea sáhka árbevieruid ealáskahttima birra.
– Jus árbevieruid oahppá giela bokte, de dat veahkeha das, ahte ipmirda dan holisttalaš gova ja ipmirda dan kultuvrralaš mearkkašumi ja dan konteavstta árbevieru duohken.
Njálmmálaš árbevierut mearkkašit Petra Laiti mielas nuoraide buot ja visot: go njálmmálaš árbevieruid oahppá, nu prinsihpas don oaččot juoidá mii gullá dušše dutnje ja du álbmogii.
– Ii leat oktage eará dán dihtui guoskan iige leat oktage eará fállan dan dieđu dutnje stuorra servodaga vieruid bokte. Kultuvrralaš identitehta hárrái dat lea hirbmat dehálaš nuoraide.
Ii leat álki fárret ruovttoluotta Sápmái
Nuorain lea ođđalágan vuohki gieđahallat identitehta ja nuorat leat hui ođđa láhkai čeavlát kultuvrras, oaivvilda Laiti. Su mielas sámeservodagas galggašii dáhpáhuvvat rievdadus dan guvlui, ahte dat válddášii bures vuostá daid sámenuoraid, geat fárrejit ruovttoluotta ruoktot.
– Duohtavuohtahan lea, ahte dat ii leat álot nu álki dušše fárret ruovttoluotta Sápmái, muhto dat ii váikkut dasa, ahte lea go nuoras hállu vai ii oahppat dan giela ja kultuvrra. Mun sávašin, ahte dakkár ságastallan livčče eanet, ahte mo dahkat nuoraide vejolažžan boahtit ruoktot ja boahtit ruovttoluotta dan kultuvrii.
Guldal Petra Laiti jearahallama Yle Areenas.
Oahpaheaddji niehku: ”Sámegillii sámi áššiid sámiide”
Sámi oahpahusguovddáža silbaduodjeoahpaheaddji Samuel Valkeapää livččii ilus, jos eanet sámenuorat boađášedje Sápmái ja gaccašedje maid oahpu sámeguovllus.
– Mus lea figgamuš dasa, ahte beasalin sámegillii oahpahit, muhto go váldooassi luohkás lea suomagielat, nu dat ii leat álki ollašuhttit dakkára.
Valkeapää niehku livččii oahpahit sámegillii sámesisdoaluid, nu ahte dat nanne su sápmelažžan sámeservodagas, muhto nanne maiddái oahppiid.
– Sámegillii sámi áššiid sámiide, Valkeapää bárgida jurdagiiddis oktii.
Guldal Samuel Valkeapää jearahallama Yle Areenas.
Sámedikkiid ovddasvástádus sihkkarastit kulturárbbi sirdašuvvama nuoraide
Lappi universitehta dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá-Lemet oaivvilda ahte sápmelaččat galget ieža atnit fuola iežaset kulturárbbis ja dan sirdašuvvamis čuovvovaš sohkabuolvvaide. Näkkäläjärvi doalaige sáhkavuoru Anáris gaskavahku kulturárbbi suodjaleamis. Su mielde sápmelaččat eai sáhte luohpadit dan stáhtaide dahje eará sadjái.
– Mu mielas dat lea sápmelaččaid iežas duohken ja dás dieđusge leat sámedikkit hui guovddážis. Erenomážit sámi parlamentáralaš ráđđi, mii lea sámedikkiid oktasaš orgána. Dathan dat galgá dan smiehttat mo suodjalit dan oktasaš kulturárbbi buot njealji riikkas, dadjá Näkkäläjärvi.
Juvvá-Lemet oaivvilda, ahte lea maiddái Sámedikkiid ovddasvástádus sihkkarastit kulturárbbi sirdašuvvama nuorat sohkabuolvvaide.
– Dat lea hástalus dieinna lágiin go nuorathan orrot dál veháš eará sajiin go vuorrasit geardi. Dat lea min álbmotválljenorgánaid bargu geahččalit gávdnat čovdosiid, ahte mo nuorat maid besset oasálažžan kulturárbbis, váikko vel orrotge Sámi guovllu olggobealde, dadjá Klemetti Näkkäläjärvi.
Guldal Klemetti Näkkäläjärvi jearahallama Yle Areenas.
Dát reportáša almmuhuvvui álggus Yle Sámis ja almmuhuvvo fas dás dego oassi Eyes on Barentsas, ovttasbargu ođasorganisašuvnnaid ja bloggariid gaskkas Barentsguovllus